Smooth Oreo cheesecake

I do like raw cakes, which are often compared to animal-based cheesecakes, but I don’t think they are that close to dairy cheesecake. Luckily it’s even easier to find many vegan options for cream cheeses from the crocery store these days. So, here is a version of a cheesecake, and it’s even better than a raw cake: Oreo “cheese”cake. Tastes like heaven!

Recipe for cheesecake

Crust:

• ~ 200 g Oreo cookies
• 80 g plant-based margarine

Filling:

• 600 g plant-based creamcheese*
• 2 dl sugar
• pinch of salt
• 2 tbsp lemon juice
• 2 dl plant-based whipping cream
• pinch of cinnamon
• (peppermint or liqourice extract if wanted)
• (~ 50 g crumbled Oreo cookies)

* I used a mix of three different kinds of: oat-, soy-, and coconut-based, so that there would have not been too intense flavour of just one of them (because they do have their own flavour…)

Decoration (suggestments):

• strawberries, or whatever fruits or berries you’d like to use
• Oreo crumble (if not used in between the filling)
• mint leaves
• edible flowers

1. Cover the base of a springform pie pan with parchment paper. Make the crust. Crumble the cookies and melt margarine. Combine them and press the crust to the springform pie pan. Place it in the freezer while you prepare the filling.
2. Whisk room-temperature creamcheese, sugar, salt and cinnamon together. Add lemon juice.
3. In another bowl, whisk whipping cream until it gets airy. Mix it together with creamcheese. (Unlike dairy cream, plant-based cream won’t get too chunky if whisked too much, so you don’t have to worry about doing it too long or ruin it.)
4. Pour half of the filling on the crust. Crumble the Oreo cookies and sprinkle them on top of the first filling layer. Pour rest of the filling on top. Decorate with strawberries, cookies, mint leaves or whatever decorations you’d like to use. Place the cake in the freezer for 4 hours. (You can also omit the Oreo cookie layer and just simply pour the whole filling at once on the crust.)

This cake gets better as it rests, so if you are having a party, I strongly recommend you prepare this at least one day before. 🙂 Enjooooy!

---

Pidän raakakakuista, joita usein verrataan eläinperäisiin juustokakkuihin, mutta mielestäni ne eivät ole niin samankaltaisia. Onneksi nykyään on superhelppoa löytää kaupoista vegaaniset vaihtoehdot tuorejuustoille. Joten tässä olisi nyt raakakakkuakin parempi versio juustokakusta: Oreo-“juusto”kakku. Maku on taivaallinen!

Juustokakun resepti

Pohja:

• ~ 200 g Oreo-keksejä
• 80 g kasvipohjaista margariinia (esim. sininen Keiju)

Täyte:

• 600 g kasvipohjaista tuorejuustoa*
• 2 dl sokeria
• ripaus suolaa
• 2 rkl sitruunamehua
• 2 dl kasvipohjaista vispikermaa (esim. Alpron vispautuva)
• ripaus kanelia
• (piparminttu- tai lakritsiaromia)
• (Oreo-murua)

*  Käytin kolmea eri tuorejuustoketta (soija-, kaura- ja kookospohjaista), jottei minkään yksittäisen maku puskisi liikaa esiin.

Koristelu (ehdotuksia):

• mansikoita, tai muita marjoja tai hedelmiä
• Oreo-murua (mikäli ei käytä täytteen välissä)
• mintun lehtiä
• syötäviä kukkia

1. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Valmista keksipohja. Murskaa Oreo-keksit ja sulata margariini. Yhdistä ainekset keskenään ja painele taikina irtopohjavuokaan. Laita pakkaseen siksi aikaa, kun valmistat täytteen.
2. Vatkaa huoneenlämpöinen tuorejuusto, sokeri, suola ja kaneli yhteen. Lisää lopuksi sitruunamehu.
3. Vatkaa vispikerma toisessa kulhossa, kunnes se on ilmavaa. Sekoita yhteen tuorejuuston kanssa. (Toisin kuin maitopohjainen kerma, kasvipohjaisesta kermasta ei tule kokkareista, vaikka vatkaisit sitä “liian kauan”, joten sinun ei tarvitse murehtia pilaavasi täytettä.)
4. Kaada puolet täytteestä keksipohjan päälle. Murustele täytteeseen tarkoitetut keksit ensimmäisen täytekerroksen päälle. Kaada loput täytteestä vuokaan. Koristele mansikoilla, keksimurulla, mintun lehdillä tai millä tahansa, mitä haluat käyttää. Laita kakku pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi. (Voit myös jättää Oreo-murukerroksen täytteen välistä ja kaataa koko täytteen kerralla vuokaan.)

Tämä kakku paranee ajan myötä, joten mikäli olet pitämässä juhlat, suosittelen valmistamaan kakun vähintään päivää ennen. 🙂

Basic recipe for seitan

If someone thinks veganism means eating only lettuce and beans, it’s a wrong kind of image. Or maybe for some vegans it means that (which is totally okey) but not to me. Often I’m just craving for meaty-like food and in that case that stuff you can see below is a real life-savior. I’ve also made this for several friends and family members and without any exceptions they have all liked it, most of them, loved it. To convince you even more here’s what happened last summer one time we were barbecuing: I’ve made these seitan steaks and my mom had prepared kassler steaks. When my father tasted both, guess whose steaks he prefered: mine! (And my mom by the way is a real kick-ass cook!) A typical Finnish, fifty-something meat-eater man says seitan was better than meat. So that’s something, isn’t it? Also my twenty-something carnivore boyfriend asks me every now and then, can we please make seitan this weekend? And then he does it. Because he does it BETTER THAN ME, nowadays! Convinced, are you? Great, let’s get started!

Main ingredients for seitan are gluten flour and gram flour. Gluten is a protein from wheat and it contains 55g-88g protein per 100g. Gram flour (also known as chick pea flour) contains protein about 20g per 100g, so you will get great amount of protein from seitan,  in case you’re doubting how to get enough protein if eating plant-based… These “special” flours you will easily either buy from ethnic food stores or order from the internet. Here are some places to buy in Finland:

• Punnitse & Säästä
• Ruohonjuuri
• Vegekauppa

Basic recipe for seitan

for 4 eaters

• 3 dl gluten flour
• 1,8 dl gram flour
• 0,5 dl  soy sauce
• 0,5 dl balsamic vinegar (or water)
• 0,75 dl water

Spices:

• smoked paprika
• black pepper
• cumin
• curry
• turmeric
• garam masala

All spices are not so necessary, if you prefer milder flavour. You decide how much you use and you are also welcome to use whatever spices you want. These are just my favourite ones. (However, use at least some amount of spices to avoid totally flavourless seitan.)

Broth:

•  1,5 l vegetable broth (or water + vegetable bouillon cube)
• 1 dl soy sauce
• 1 dl balsamic vinegar
• spices (again, you decide the amount! The more the better, if you ask me…)

Marinade:

• 1-2 tbsp tomato paste
• 0,5 dl soy sauce
• 0,25 dl balsamic vinegar
• 1,5 dl oil (try oil from jar of sun-dried tomatoes or artichokes)
• 1 diced onion
• 3 minced garlic cloves
• chili sauce
• BBQ sauce
• loooots of spices

1. Pour vegetable broth, soy sauce and balsamic vinegar in a pot to make broth. Add spices and leave it to get boiling during you make dough.
2. Mix dry ingredients in a big bowl.
3. Pour liquids together in a measuring cup and then pour them into the bowl where the dry ingredients are.
4. Start kneading dough by hands until there’s no flour clumbs anymore and it’s evenly moist. It should be pretty elastic and easily handled. If needed, add more water.
5. Divide dough in two pieces and shape them as loaves. Cut around 1 cm wide steaks and press them flat. Put them in boiling broth and reduce heat a little. Boil ~30 minutes.
6. Mix all marinade ingredients in a bowl. Take one steak at time to the bowl and give it a good cover from marinade. You can either take a new bowl where you place all marinade-covered steaks or simply just leave them into the bowl where marinade already is. Just make sure every steak gets enough marinade. Place them in the fridge and let them be there for several hours.
7. In case you want crunchier seitan bake steaks in 200 °c about 30 minutes, but it’s optional. Finally fry them in a pan in medium-heat until they’ve got deeper goldish/brownish color. Enjoy for example with rice or potatoes and some good sauce!

---

Mikäli joku ajattelee veganismin tarkoittavan pelkästään salaatin ja papujen syömistä, sellainen mielikuva on vääränlainen. Toki joidenkin vegaanien ruokavalio voi jotakin sen suuntaista olla (mikä on ihan okei), mutta ei minun. Usein himoitsen lihan kaltaisia ruokia, ja sellaisissa tilanteissa yllä olevan kuvan sapuska on todellinen pelastaja. Olen myös tehnyt kyseistä ruokaa useille ystävilleni sekä perheenjäsenilleni ja poikkeuksetta he kaikki ovat pitäneet siitä, useimmat jopa rakastaneet sitä! Vakuuttaakseni sinua vielä enemmän, kerron, mitä viime kesänä tapahtui grillatessamme pienellä porukalla: olin tehnyt näitä seitanpihvejä ja äitini oli valmistanut kassler-pihvejä. Isäni maistoi molempien pihvejä, ja arvatkaapa kumman tekemät pihvit maistuivat paremmilta: minun! (Ja meidän äiti on vieläpä todellinen huippukokki!) Tyypillinen suomalainen, viisikymppinen lihansyöjämies sanoo seitanin olleen parempaa kuin liha. Se se vasta on jotakin, eikö? Lisäksi parikymppinen lihansyöjäpoikaystäväni tapaa kysyä aina silloin tällöin, että voidaanko jooko tehdä viikonloppuna seitania? Ja sitten hän tekee sitä. Koska hän valmistaa seitanin nykyään MINUA PAREMMIN! Joko siellä ollaan vakuuttuneita? Hyvä, sitten itse asiaan!

Seitanin pääainesosat ovat gluteenijauho ja gramjauho. Gluteeni on vehnän proteiini ja se sisältää 55g-88g proteiinia per 100 grammaa. Gramjauho (tunnetaan myös kikhernejauhona) sisältää proteiinia noin 20g per 100 grammaa, joten seitanista saat aimo annoksen proteiinia, mikäli epäiröit proteiininsaantiasi noudattaessasi mahdollisesti kasviperäistä ruokavaliota…Näitä “erikois”jauhoja saat helposti joko ostamalla etnisistä elintarvikekaupoista tai tilaamalla internetistä. Tässä muutama paikka, josta niitä löytyy:

• Punnitse & Säästä
• Ruohonjuuri
• Vegekauppa

Seitanin perusohje

4:lle

• 3 dl gluteenijauhoja
• 1,8 dl gramjauhoja
• 0,5 dl  soijakastiketta
• 0,5 dl balsamicoa (tai vettä)
• 0,75 dl vettä

Mausteet:

• savupaprika
• mustapippuri
• juustokumina
• curry
• kurkuma
• garam masala

Kaikki mausteet eivät ole välttämättömiä, mikäli pidät miedommasta mausta. Sinä päätät paljon mausteita käytät ja voit vapaasti käyttää kaikkia muitakin mausteita. Nämä ovat vain omat suosikkini. (Käytä kuitenkin edes jonkin verran mausteita välttääksesi täysin mauttoman seitanin.)

Keitinliemi:

•  1,5 l kasvislientä (tai vettä + kasvisliemikuutio)
• 1 dl soijakastiketta
• 1 dl balsamicoa
• mausteita (jälleen, sinä päätät mausteiden määrän! Enempi parempi :)… )

Marinadi:

• 1-2 rkl tomaattipyrettä/-sosetta
• 0,5 dl soijakastiketta
• 0,25 dl balsamicoa
• 1,5 dl öljyä (kokeile säilöttyjen aurinkokuivattujen tomaattien tai artisokkien öljyä)
• 1 silputtu sipuli
• 3 siputtua valkosipulin kynttä
• chilikastiketta
• BBQ-kastiketta
• paaaljon mausteita

1. Kaada kasvisliemi (tai vesi + kasvisliemikuutio), soijakastike ja balsamico kattilaan tehdäksesi keitinliemen. Lisää mausteet ja anna lämmetä kiehuvaksi sillä aikaa, kun valmistat taikinan.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa.
3. Sekoita nesteet keskenään mittakulhossa ja kaada sitten kuivien aineiden joukkoon.
4. Vaivaa taikinaa käsin niin kauan, kunnes siinä ei ole enää jauhomöykkyjä ja se on joka puolelta tasaisesti kostea. Taikinan tulisi olla melko elastista, mutta kiinteää ja helposti käsiteltävää. Tarpeen vaatiessa lisää vielä vettä.
5. Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile niistä paksuja pötköjä. Leikkaa n. 1 cm levyisiä pihvejä ja painele litteiksi. Laita ne kiehuvaan keitinliemeen ja alenna lämpöä hieman. Keitä ~30 minuuttia.
6. Sekoita sillä välin kaikki marinadin ainekset kulhossa. Pyörittele pihvi kerrallaan marinadissa. Voit joko ottaa uuden kulhon, jonne laitat kaikki marinoidut pihvit, tai yksinkertaisesti jättää ne vain marinadin joukkoon kulhoon. Varmista vain, että jokainen pihvi on yltä päältä marinadin peitossa. Laita kulho jääkaappiin ja anna marinoitua useita tunteja.
7. Mikäli saavuttelet rapeampaa seitania, kypsennä pihvejä uunissa 200 °c asteessa n. 30 minuuttia. Sen voit itse päättää. Lopuksi paista pihvejä keskilämmöllä pannulla, kunnes pihvien väri on kultaisempaa/ruskeampaa. Nauti esimerkiksi riisin tai perunan ja jonkin hyvän kastikkeen kera!

Restaurant Santa Fé

Boom. Here is propably the best vegan meal I’ve had in my home city: Tortitza vegetariana. (I omit cheddar cheese from it to make it vegan.)

The first time I had this meal was last summer. We got a very kind waitress to serve us, she even suggested I could have some other sauce instead of cheddar. Huuuuge plus, I think! I took BBQ-sauce, which was put in a small cup next to the tortilla, not on top of it (which was good, because I really didn’t need to use it much!).

FOOD: Tortilla is tomato-based and you really can taste it. There’s not just that lame wheat flavour like usually, but a nice little twist from tomato, too. My very favourite part in this meal is nut salsa, what I have never tasted in any place else. I hope someday I will find out the recipe more or less so that I can make it at home! Sooo good, believe me. The other ingredients are plain crumbled tofu, artichoke, olives, avocado, jalopeño and fresh salad. It really doesn’t need anything else in my opinion. You might think that at least the plain tofu would need something to give it a little flavour but it doesn’t, because I think it’s all about the nut salsa, which’s flavour spreads all over the tortilla. Of course I believe that you can always develope every meal even better with some new twists…

My tummy usually needs average amount of food to get satisfied and I think this meal is just perfect to drive my hunger away. But that varies of course every time, someday I might get almost too full and someday I get just enough from this. Oh, yes, right. I have had this meal many times, so I know. Also I don’t even get any bad feelings eating out, because this meal isn’t so unhealthy. Sure there are wheat and fat (mostly healthy ones, though!) in some level, but tofu, nuts and avocado brings also protein into it, and the rest are just veggies, so can’t be so bad?

SERVICE: Unfortunately I haven’t seen the waitress anymore who served me so well at the first time in this place. But luckily other ones are nice, too, so no problem. For me it has a huge effect whether I get good or bad service. In this place, it’s good.

PRICE: 16,90 euros. If you want to eat fast food and pay with couple of coins, you go then and do that. If you want to eat in a restaurant with a nice atmosphere instead, you then go and prepare to pay couple of more coins than in a fast food place, right? So I think 16,90 euros is totally reasonable price for restaurant food.

RESTAURANT: Santa Fé is located in the centrum of Lahti, next to the market place. It’s simple to park your car under that, where there is a parking garage or come with public transport. Mexican style interior design makes the atmosphere really nice and cozy. There are still two things I hope from this place: more vegan options (not vegetarian, when you need to omit some ingredients) and some good vegan DESSEEERTS! That’s all. Then it would be perfect.

---

Tässä on todennäköisesti paras vegaaniateria, jonka olen syönyt kotikaupungissani: Tortitza vegetariana. (Jätän cheddar-kastikkeen pois saadakseni annoksesta vegaanisen).

Ensimmäistä kertaa söin tämän aterian viime kesänä. Meille sattui varsin mukava tarjoilija, joka jopa ehdotti oma-aloitteisesti, että voisin ottaa cheddar-kastikkeen tilalle jonkun toisen kastikkeen. Mielestäni tällainen on suurta plussaa! Otin BBQ-kastikkeen, joka oli laitettu pieneen kuppiin tortillan viereen, eikä suoraan sen päälle (mikä oli hyvä juttu, sillä sitä ei tosiaan tarvinnut käyttää koko kupillista!)

RUOKA: Tortilla on tomaattipohjainen ja sen kyllä maistaa. Tomaatti tuo tortillaan kivan twistin sen sijaan, että se maistuisi pelkästään mitäänsanomattomalta vehnähötöltä. Lempitäytteeni annoksessa on ehdottomasti pähkinäsalsa, jota en ole koskaan maistanut missään muualla. Toivottavasti jonain päivänä saan selvitettyä edes sinnepäin olevan reseptin voidakseni tehdä sitä kotonakin! Niin hyvää, uskokaa. Muut ainesosat ovat maustamaton murennettu tofu, artisokka, oliivit, avokado, jalopeño ja tuore salaatti. Mielestäni tortilla ei näiden lisäksi kaipaa mitään muuta. Sitä saattaisi luulla, että edes itsessään melko mauton tofu tarvitsisi jostain lisämakua, mutta niin ei ole, sillä kaikkialle levittyvän pähkinäsalsan maku on tämän ruuan “se jokin”. Olen silti sitä mieltä, että jokaista ateriaa pystyy aina kehittämään kohti vielä parempaa jollakin uudella twistillä…

Oma mahani tarvitsee yleensä keskivertokokoisen annoksen täyttyäkseen sopivasti, ja tämä ateria on juuri täydellinen nälänkarkottamiseen. Se tietysti vaihtelee päivän mukaan, toisena päivänä saatan tulla melkein liian ähkyksi ja toisena taas saan juuri tarpeekseni tästä annoksesta. Tosiaan, olen syönyt kyseisen aterian useamman kerran, joten kokemusta on. Annoksen syöminen ei oikeastaan tuota minulle minkäänlaisia omantunnontuskia, sillä se ei ole erityisen epäterveellinen. Toki se sisältää jonkin verran vehnää ja rasvoja (suurimmaksi osaksi kuitenkin terveellisiä sellaisia!) , mutta tofu, pähkinät ja avokado tuovat ateriaan lisäksi proteiineja ja loppu onkin pelkkää kasvista, joten eihän se voi olla huonoksi?

PALVELU: Harmikseni en ole enää nähnyt tarjoilijaa, joka suoriutui asiakaspalvelutehtävistään niin hyvin silloin, kun ensi kertaa kävin tässä paikassa. Onneksi kuitenkin muutkin tarjoilijat ovat mukavia, joten ei tässä sen suurempaa ongelmaa ole. Saamallani palvelulla on suuri vaikutus siitä, mitä ajattelen kyseisestä paikasta kokonaisuudessaan. Tässä paikassa palvelu kuitenkin pelaa hyvin.

HINTA: 16,90 euroa. Mikäli haluat syödä pikaruokaa parilla kolikolla, tee sitten niin. Jos taas haluat ruokailla ravintolassa, jonka ilmapiiri on mieluisa, varaudu silloin maksamaan muutama kolikko enemmän, kuin pikaruokapaikassa. Mielestäni siis 16,90 euroa on varsin kohtuullinen hinta ravintolaruoasta.

RAVINTOLA: Santa Fé sijaitsee Lahden keskustassa torin vierustalla. Auto on helppo jättää vaikka torin alle toriparkkiin, mutta myös julkisilla saapuminen on vaivatonta. Ilmapiiri on ravintoassa mukava ja sisustus on meksikolaistyylinen. Paria asiaa kuitenkin ravintolalta toivoisin: enemmän vegaanisia vaihtoehtoja ruokalistaan (ei vegetaarisia, joista joutuu jättämään osan täytteistä pois) ja jonkin maistuvan vegaanisen jälkiruoan! Siinäpä ne. Sittenpä tämä olisi täydellinen ruokapaikka.

My veganism – and what does it even mean?

Veganism is becoming more and more popular every day. People are getting more aware of their life habits and decide to minimize their use of animal-based products. Some of them decide to go vegan. And then the others are wondering what is it?!?!?

So, I’ll tell you what it is.

Veganism is defined as a way of life which doesn’t support any kind of animal abuse for example animal shows or leather and fur production, or include any animal-based food. Sometimes you may run to people who think veganism is only about plant-based diet, but it’s not. Sure you can eat only vegan food, but to call you vegan you are also supposed to use animal-free clothes, shoes, accessories, furniture, cosmetics, home cleaners etc… I know, it may sound hard but believe me, it IS totally possible and also EASY!

My journey as vegan started slowly, step by step. Back in September, 2013,  I ate meat. Omg, how I loved meat. But I was also very interested in cruelty-free cosmetics after I had found out all the horrible methods being used in animal testing, behind the walls which are covering everything… So that was contradictory, right? Meatless October, a challenge established by two Finnish guys, Madventures, was about to start and so I asked myself “why do I care about suffering mice in laboratories but still support meat factories?” I also had kind of why not-attitude for trying meatless, while my big sister had been vegetarian for several years, so it wasn’t strange for me in any way. So I took the challenge. Then came November, December, January, February… Besides meat I stopped buying dairy products (cheese was the hardest one) bit by bit. Finally there was only one thing I thought I couldn’t give up: salmon. “It’s sooo goood and healthy!”, I made my excuses. But it was simple to me one day. I imagined the pain they go through when getting killed for my appetite. “They don’t differ from cows or pigs for that, you know” I then told myself. And that was it. My diet had become plant-based. When I got my diet going on well, I started to find out more about how (and where!) to shop vegan clothes, shoes etc. It took time and a little effort sometimes, but I was patient. And now it’s July, 2016. I’m still learning, but I’m doing my best. And THAT, my friends, is what matters.

// Riina

Follow my blog with Bloglovin

---

Veganismi yleistyy päivä päivältä. Ihmiset tulevat yhä enemmän tietoisiksi elämäntavoistaan ja päättävät minimalisoida eläinkunnan tuotteiden käyttönsä. Jotkut heistä päättävät ryhtyä vegaaneiksi. Ja sitten ne muut miettivät, että mitä ihmettä se oikein tarkoittaa?!?!?

Minäpä kerron.

Veganismi määritellään elämäntapana, joka ei tue minkäänlaista eläinten hyväksikäyttöä, kuten esimerkiksi eläinshow’ta tai nahka- ja turkistuotantoa, eikä sisällä lainkaan eläinperäistä ravintoa. Joskus saattaa törmätä ihmisiin, jotka ajattelevat veganismissa olevan kyse pelkästään kasviperäisestä ruokavaliosta, mutta mitä se ei kuitenkaan yksinomaan ole. Toki voi syödä vain vegaanista ruokaa, mutta ollaksesi varsinainen vegaani tulisi sinun myös käyttää eläimettömiä vaatteita, kenkiä, asusteita, huonekaluja, kosmetiikkaa, kodin puhdistusaineita jne… Saattaa kuulostaa hankalta, mutta usko pois, se on täysin mahdollista ja kaiken lisäksi HELPPOA!

Oma matkani vegaaniksi alkoi hitaasti askel askeleelta. Syyskuussa, 2013, söin lihaa. Voi jestas, miten rakastinkaan lihaa. Mutta samalla olin hyvin kiinnostunut eläinkokeettomasta kosmetiikasta saatuani selville, miten monin, hirvittävän julmin eri tavoin eläinkokeita toteutetaan laboratorioiden seinien takana… Se oli ristiriitaista, eikö vain? Lihaton lokakuu, Madventuresin perustama haaste oli alkamassa jolloin kysyin itseltäni “miksi välität laboratorioissa kärsivistä hiiristä samalla, kun tuet lihatuotantoa?”. Asenteeni oli kuitenkin jo tuolloin melko avoin lihattomuutta kohtaan, sillä isosiskoni oli ollut jo useamman vuoden vegetaristi, joten se ei tuntunut ajatuksena mitenkään oudolta. Otin siis haasteen vastaan. Tuli marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu… Lihan lisäksi lakkasin pikkuhiljaa ostamasta myös maitotuotteita (juustosta oli vaikein luopua). Lopulta oli enää yksi asia jäljellä, josta en uskonut pystyväni luopua: lohi. “Mut kun se on niiiiin hyvää ja terveellistä!” selittelin itselleni tekosyitä. Mutta yhtenä päivänä se vain oli yksinkertaista. Kuvittelin kivun, jota ne kokivat tullessaan tapetuiksi minun ruokahaluni vuoksi. “Eivät ne eroa lehmistä tai possuista yhtään sen enempää, kai sen tajuat”sanoin itselleni. Ja se oli siinä. Ruokavaliostani oli tullut kasviperäinen. Kun uusi ruokavalio alkoi sujua, aloin selvitellä kuinka (ja mistä!) ostaa vegaanisia vaatteita, kenkiä jne. Se vaati aikaa ja hieman vaivannäköä joskus, mutta olin kärsivällinen. Ja nyt on heinäkuu, 2016. Opettelen yhä, mutta teen parhaani. Ja SILLÄ, ystävät hyvät, on merkitystä.

// Riina

Follow my blog with Bloglovin